Kohti unelmavartaloa...

Voisiko sanoa että matkaa on vähintäänkin tuhat kilometriä. Askel kerrallaan mennään, vauvanaskelia. Mutta sinne mennään! Hampaat irvessä! Verta, hikeä ja kyyneleitä! Mutta myös onnistumisen iloa ja tyytyväisyyttä.

Onko mulla aikaa rehkiä? Miten mä kerkeän väh. 4krt viikossa salille ja 4krt viikossa aerobista?


rishikajain.com


Niin. tekosyitähän löytyy aina. Aerobisen ja salitreenin voi yhdistää, niinkuin olenkin tähän asti tehnyt. 30min aerobista alkuun (käy myös lämmittelystä samalla) ja perään salitreenit. Ei oo ihan hirveen osa sun päivästä. Voi herätä vaikka vähän aikasemmin, jotta kerkiää salille. Treenit voi suorittaa myös kotona, löytyy jumppapallo sekä kahvakuula.


totalfitnessexperience.com

Niin, sinne salille tai ulos kantsii AINA lähteä. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun oot alkuun ollut että "En mä nyt tänään jaksais lähtee...jos mä sit huomenna" Ja sit takaraivossa huutaa ääni: "Fine, be fat forever" Ja sit lähet salille. Se tunne treenin jälkeen on ♥


physicalmotivation.com

Ja se ei oo hikeä, se on läskiä mikä itkee! Ehkä paras motivaatiolause ikinä.


zomt.com.au

Vaikka tekisit joka ikinen päivä vatsalihaksia hulluna repimällä, mutta syöt päin mäntyä, ei niitä lihaksia sieltä kyllä esiin saa.

Hassua kyllä ehkä, mutta mun suurin huolenaihe on, että miten kerkeän syödä kaikki tarvittavat ruoat.

Aktiivista

TOSI aktiivista. Tämä mun blogissa pyöriminen. Muiden blogeissa pyörin kyllä vaikka kuinka paljon ja joka päivä käyn ihastelemassa kaikkien ihmisten aikaansaannoksia, leipomisia, tuunailuja, kauniita vaatteita, kosmetiikkaa ynnä muuta. Täällä omassa blogissa pyöriminen on hiukka jäänyt.

Olen TÖISSÄ. Tai no, näin oikeaa termiä käyttäen työkokeilussa. Tarkoitettu tällaisille epätoivoisille pitkäaikaistyöttömille, jotka jo aloittaessaan opiskelun tiesivät valmistuvansa työttömiksi. Tämä on nyt ehkä alanvaihtokokeilu tai joku... Olen nimittäin oikeasti valmistunut tekstiilialan artesaaniksi, eli kudon sisustustekstiilejä kangaspuilla näin niinku tiivistettynä (toki nimikkeeseen kuuluu paljon muutakin mut en jaksa nyt luetella), ja nyt olen työkokeilussa siis taidegalleriassa! Taidegallerian hoitajana tarkemmin sanottuna. Mielenkiintoista. Pariksi kuukaudeksi tehtiin sopimus näin aluksi, koska ei tiedä ollenkaan onko tämä minun juttuni vai ei. Tosin, tiedän sen jo, mutta sen paljastan ehkä vasta myöhemmin. Tehtävänäni on lähinnä katsoa ettei kukaan kävele taulu kainalossa galleriasta ulos, laskea kävijät, mainostaa ja markkinoida galleriaa, esitellä tiloja, tarjoilla kahvia/teetä/piparia... kaikkea tällaista perushommaa.

Tämä galleria toimii yhdistys-periaatteella ja on aloittanut toimintansa vasta viime vuoden loppupuolella. Tiloissa on myyntinäyttely, jossa on paikallisten, ulkopaikkakuntalaisten sekä myös jokusen ulkomaalaisen taiteilijan töitä myynnissä. Tämä myyntinäyttely on alakerrassa, joss on myös samassa tilassa Ahto-kahvio, jossa voi istua alas, nauttia kupposen kuumaa ja ihastella taidetta, tulla tapaamaan ystäviään tai ihan mitä haluaakin. Yläkerrassa on mahtavat tilat vaihtuville näyttelyille, jotka vaihtuvat kuukauden välein. Tiloja on mahdollisuus vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin, yhdistyksien tapaamisiin, illanistujaisiin, sauna-iltoihin (sauna löytyy yläkerrasta) yms.
Hehee, hurja markkinointipuhe, se on näköjään jäänyt vähän päälle. Mutta siis, tervetuloa lämpimästi vaikka vähän pidemmänkin matkan takaa!

Tammikuun näyttelynä on Kaija Asikaisen, Kristina Elon ja Katarina Ögårdin maalaamia tauluja ja Anne Kauppilan veistoksia.

Kristina Elon tauluja:
(Hänen sivuilleen pääset TÄSTÄ)

Kristina Elo: Ensilumi

Kristina Elo: Pariisissa

Kristina Elo: Kirkkovene

Ti-Su Klo 11-18

Art Port Taidesatama Kotka Ry
Tornatorintie 124 (Merikeskus Vellamon vieressä kaupungin puolella)
48100 Kotka
info@artport.fi
www.facebook.com/artportkotka
p.0440330088

Käsityö elämässä

Käsityöt ovat olleet minulle aina pieni pakokeino arjesta ja keino rentoutumiseen. Saa hetkisen keskittyä ihan pelkkään tekemiseen ja kaikki maailman murheet ja huolet voi heittää hetkeksi sivuun. On vain käsityö ja minä. Ikuisuusprojekteja on ehkä juuri siksi. On pakko olla varalla huolikäsityö, jos vaikka huolet ja murheet kasvavat liian suuriksi ja tekeekin mieli alkaa tekemään jotain konkreettista eikä huolehtia asioista. Silloin on helppo kaivaa ikuisuuskäsityö (tällä hetkellä paloista virkattu peitto) laatikosta ja alkaa häivyttämään huoliansa.

Tällä hetkellä työn alla tällaisia paloja ja toivon mukaan niistä joskus syntyy jonkinmoinen peitto

Yksi monista ikuisuusprojekteista. Tämän valmistuminen kesti kolme vuotta.

Kuitenkin jokaisen aloitetun projektin kohdalla tulee sen lähestyessä loppuaan ehkä jonkinlainen valmistumisen pelko. Mitäs jos siitä tuleekin ruma kun se on valmis? Mitäs jos se ei nyt olekaan hyvä? Ehkä tästä syystä, ehkä jostain toisesta syystä, jäävät monet projektit vaiheeseen, eivätkä koskaan näe loppua. Sitten niitä on laatikon pohjalla yksi jos toinenkin. Minulla on oikein oma laatikko tällaisillekin projekteille. En enää edes monen kohdalla muista, mitä niistä on pitänyt tulla.

Yksi ikuisuusprojekti, josta en edes muista missä se sijaitsee

Minulla inspiraatio käsitöiden tekemiseen tulee kausittain. Joskus olen oikein innokkaana tekemässä käsitöitä ja niitä valmistuu melkein liukuhihnalta. Joskus olen taas niin väsynyt ja kiinnostumaton koko käsitöiden tekemisestä että moneen kuukauteen ei synny oikein yhtään mitään. Kai se on se taiteilijan ominaisuus; inspiraatiokatkos.

Yksi suuri ompeluprojekti, joka tuntui ikuisuudelta, mutta valmistui loppujen lopuksi ihan hetkessä

Välillä tulee tehtyä käsitöitä, välillä piirreltyä tai maalailtua, välillä tuunailtua/maalailtua huonekaluja, vähän mikä sattuu milloinkin kiinnostamaan. Tämäkin on kausittaista. Myös uusien projektien etsiminen kirppareilta on kausittaista. Välillä käyn viikoittain kirppareilla metsästämässä ideoita ja uusia projekteja, välillä en käy ollenkaan. Joskus on hurja inspiraatio sisustaa kotia, välillä ei ole inspiraatiota edes siivota. Välillä tulee sitten hurja inspiraatio siivoamiseen ja se tulee suorittaa saman tien silloin juuri kun inspiraatio iskee, muuten sitä ei tule tehtyä ollenkaan.

Neulotut sukat valmistuivat yllätyksellisesti ihan hetkessä

Käsityöt ovat kuitenkin sellainen asia, joka tulee säilymään elämässäni koko lopun ikää. Ei siitä pääse yli eikä ympäri, se on tullut jäädäkseen. Se on niin terapeuttista ja rauhoittavaa puuhaa. Saa nähdä oman käden jäljen ja olla tyytyväinen siihen, että tällainen taito on olemassa ja sitä voi kehittää loputtomiin. On se sitten sukan neulomista, isoäidinneliön virkkaamista, maton paukuttamista, verhojen ompelua, kankaanpainantaa, piirtämistä, maalaamista, ruuvausta, sahausta, hiomista… mitä vain!

Maton kutominen on yksi parhaista keinoista rentoutua ja heittää huolet nurkkaan

 Inspiroivaa talvea jokaiselle! ♥

Raakasuklaa

69 päivää sitten lupasin Facebookissa seuraavaa: Se alkoi nyt muuten SUKLAANSYÖNTILAKKO. Olen syömättä suklaata 50 päivää + niin monta päivää kuin tähän tulee tykkäyksiä! :) Tykkäyksiä tuli vaivaiset 19. Nyt siitä on siis 69 päivää ja sen kunniaksi ajattelin ostaa raakasuklaan valmistuspaketin. Ostin omani Life myymälästä ja äitini osti Sokokselta erimerkkisen ja antoi sen minulle.

Cocovin raakasuklaapaketin sisältö

- neitsytkookosöljy
- agavesiirappi
- kuiva-aineet samassa pussissa:

• Kylmäpuristettu kaakaovoi
• Lucumajauhe
• Raakakaakao-jauhe
• Maca-jauhe
• Kalaharin suola

- Goji-marjat
- muotit
- Superfoodit ABC-vihkonen

Leaderin raakasuklaapaketin sisältö

- 1 pss raakakaakaovoita
- 1 pss jauheita (lucuma, raakakaakao, carob-jauhe, kookoksen kukintanektarijauhe, himalajanruususuola)
- 1 pss Goji-marjoja
- 1 pss mantelirouhetta
- 1 prk neitsytkookosöljyä
- 1 pll agavenektaria
- n. 60 muottia
- esite + ohjeet

Päätin kokeilla ensin Leaderin raakasuklaapakettia, koska ohjeet vaikuttivat helpommilta. Ohjeessa sanotaan, että paketillisesta raaka-aineita tulee noin 60 annosta, joten puolitin aineet kun en halunnut tehdä niin isoa satsia ensiksi.

Päätin selvitä ihan vedenkeittimellä, koska raakasuklaatahan ei tule kuumentaa missään vaiheessa. Keitin siis vettä, ja odottelin että vesi haalenee noin 45 asteiseksi, jotta se ei ole liian kuumaa.

1. Sulata neitsytkookosöljy ja raakakaakaovoi lämpimässä vesihauteessa (ei kuumassa vedessä).

Raakakaakaovoita ennen sulatusta

Ensin siis sulatin neitsytkookosöljyn juoksevaksi, jotta sen voi annostella ja punnita. (Jos teet koko satsin kerralla, luonnollisesti sinun ei silloin tarvitse punnita mitään)

Sulatettu neitsytkookosöljy sekä raakakaakaovoi sulamassa vesihauteessa

Neitsytkookosöljystä ja raakakaakaovoista tulee melkein kirkasta litkua

2. Lisää jauhepussien sisällöt ja agavenektari sulatettuun rasvaseokseen.

Raakakaakaovoi, jauhepussi sekä mantelirouhe

3. Sekoita hyvin, kunnes massa on tasalaatuista ja juoksevaa.

4. Lopuksi lisää joukkoon halutessasi goji-marjat ja/tai mantelirouhetta.
Itse päädyin mantelirouheeseen tällä kertaa.

Kaikki ainekset sekaisin, valmista raakasuklaaseosta

5. Kaada juokseva massa annosmuotteihin.

6. Anna massan jäähtyä kiinteäksi jääkaapissa. Nauti!

Ja sitten ei muuta kuin jääkaappiin ja odottelemaan työn tuloksia!

Kaakaota valmistetaan Theobroma cacao -nimisen puun hedelmistä. Raakakaakao on yksi maailman ravinnetiheimmistä ruoka-aineista. Kaakao sisältää yli 1200 aktiivista ainesosaa ja n. 10% kaakaon painosta on antioksidantteja. Antioksidantteja on jopa enemmän kuin goji-marjassa, acai-marjassa, mustikassa, punaviinissä ja kranaattiomenassa yhteensä! Raaka kaakao sisältää korkeita pitoisuuksia esimerkiksi magnesiumia, rautaa, kromia, sinkkiä, kuparia ja rikkiä. Lisäksi kaakao on erittäin hyvä kuitujen lähde. Raaka kaakao sisältää runsaasti aivojemme toimintaan vaikuttavia ainesosia (mm. magnesium, tryptofaani, serotoniini, anandamidi).

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, oli muutes sen verran hyvää, että! Seuraavaksi aion kokeilla toisen paketin ohjeilla ja raaka-aineilla.

DIY-vuosi 2013

Päätinpä minäkin nyt katsella hieman menneisyyteen ja kertoa, mitä kaikkea on vuonna 2013 tullut tehtyä. Joskus sitä tuntuu, ettei ole saanut oikein mitään aikaiseksi, mutta kuvia kerätessäni huomasin, että onhan sitä tullut tehtyä yhtä jos toista. Tästä tulee piiiiitkä postaus, koettakaa kestää.

Tekeleet ovat noin suunnilleen aikajärjestyksessä. Joissakin kuvissa lukee vanhan blogini nimi, älkää välittäkö siitä. Olisin muokannut jokaista kuvaa, mutta joidenkin kohdalla kuvasta olisi lähtenyt jotain olennaista pois. Siksi siis jätin tekstit joihinkin kuviin.

Helmikuu:

Kirpputorilta ostetusta langasta syntyi ihanat palmikko-polvisukat ♥

Tein sekovitsiyllätys-lankaa ja siitäkin tuli polvisukat. Myös vanhasta langasta piti saada sukat aikaiseksi.

Erilaisia pussukoita tuli myös ommeltua muutamia.

10 vuoden piirustustauon jälkeen innostuin myös vähän piirtelemään.

 Maaliskuu:

Kutomolla olin kahvipussikurssilla ja tässä elämäni ensimmäinen punottu kahvipussi-kassi!

Ja toinenkin piti tehdä.

Eteisen jakkaraan lätkäisin valkoisen nahan entisen kangaspäällysteen tilalle.

Valkoista nahkaa oli sen verran vielä jäljellä että sai tietokoneelle suojapussukan.

Toiselle puolelle piti laittaakin sitten mustaa nahkaa.

Ja sisällä tietty kaunis tikattu vuorikangas.

Kaksi tällaista lautasliinatelinettä oli roikkunut jo ties kuinka kauan erään hyllyn päällä jemmassa, melkein jo unohdin ne...

...kunnes sain idean vähän uudistaa niitä. Toinen jäi itselle ja toinen meni isosiskolle lahjaksi.

Myös tämä tarjoitin oli samassa kuosissa ja sekin sai vähän uutta eloa!

Pieni tiskikoneemme (joka sijaitsee siis kaapin sisällä) sai kyltin, joka kertoo mitä kone milloinkin sisältää.

Onnistuin hajottamaan naulakkomme, minulla kun oli tapana ottaa siitä vauhtia ja kaivaa jotakin hattuhyllyltä...

...luulin että koko naulakon taru loppui siihen ja metsästimmekin kissojen ja koirien kanssa uutta naulakkoa.

Onneksi ei löytynyt, sillä sainkin sitten naulakon korjattua, ei se edes oikeasti hajonnut!

 

Tuli maalattua tylsä keittiönjakkarakin mustaksi.

Tämä tarjotin-raukka oli myös parhaat päivänsä nähnyt, joten sekin sai vähän uutta ehostusta! Tämä oli edellisen blogini arvontavoitto.

Huhtikuu:

Innostuin kokeilemaan Chenillé-tekniikkaa myös ensimmäistä kertaa elämässäni.

Kudoin maton olohuoneeseen.

Toukokuu:

Vanhoista farkuista syntyi käytännöllinen ja kaunis työkalu-essu.

Tarvitsin telineen lehdille ja muulle postille ja vanhemmiltani löytyi vanhoja kärsineitä kansioita, ja niistä syntyi oikein oiva teline kaikelle postille!

Molemmat näistä vaatekappaleista olivat jääneet pieniksi, mutta olivat kuitenkin niin hienot, ettei raaskinut heittää menemään...

...niinpä niistä syntyi essu!

Sain äidiltäni kasan vaatteita, ja siellä oli myös tämä, koossa 42, vähän liian iso minulle.

Nuppineulat käteen ja ompelukone laulamaan!

Ja nyt se on kokoa S!

Kesäkuu:

Olohuoneen pöydän ulkoasu alkoi ärsyttämään...

...joten ompelin sille tyköistuvan pöytäliinan.

Pinnien ja ponnareiden säilytys on aina ollut jotenkin vaikeaa, vaan eipä ole enää!

Heinäkuu:

Vajaapituisille leggareille oli kysyntää, joten tein sellaiset. Väärään langansuuntaan, mutta ei se menoa haittaa :D

Kirpparilta raahasin tällaisen vesivahingon kärsineen kaunottaren mukaani...

...ja se saikin aivan uuden käyttötarkoituksen!

Tämäkin liivi oli kokoa XL, mutta nyt S. Ennen-kuvaa ei näköjään malttanut ottaa ollenkaan.

Keittiön Ex Tempore-tapetointi. Kiva tapetti, pistetäänpäs se seinälle.

Kirjastosta lainattu kirja innosti kokeilemaan yhtä sun toista.

Elokuu:

Sain kasoittain vanhoja farkkuja puolelta sun toiselta ja pakkohan niistä oli jotakin tehdä...

...vaikka sitten elämäni suurin ompeluprojekti!

Ja peittoon sopivat tyynytkin oli toki pakko sitten ommella.

Marraskuu:

Trikoosta ja pitsiverhosta syntyi pitsipaita.

Farkuista oli kudottava myös sängyn viereen matot päiväpeiton seuraksi.

Ja tottakai jokavuotiset jämäkynttilävalannat oli suoritettava!

 Vuoden 2013 teemana on näköjään ehdottomasti ollut farkut ja niiden uusiokäyttö. Mikäs sen ihanampaa, kuin päästä vanhoista farkuista eroon ja tehdä niistä jotain aivan uutta! Saan jotain outoa mielihyvää tällaisista tavaroiden ja vaatteiden kierrätyksestä.

Inspiroivaa uutta vuotta 2014!