keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Käsityö elämässä

Käsityöt ovat olleet minulle aina pieni pakokeino arjesta ja keino rentoutumiseen. Saa hetkisen keskittyä ihan pelkkään tekemiseen ja kaikki maailman murheet ja huolet voi heittää hetkeksi sivuun. On vain käsityö ja minä. Ikuisuusprojekteja on ehkä juuri siksi. On pakko olla varalla huolikäsityö, jos vaikka huolet ja murheet kasvavat liian suuriksi ja tekeekin mieli alkaa tekemään jotain konkreettista eikä huolehtia asioista. Silloin on helppo kaivaa ikuisuuskäsityö (tällä hetkellä paloista virkattu peitto) laatikosta ja alkaa häivyttämään huoliansa.

Tällä hetkellä työn alla tällaisia paloja ja toivon mukaan niistä joskus syntyy jonkinmoinen peitto
Yksi monista ikuisuusprojekteista. Tämän valmistuminen kesti kolme vuotta.
Kuitenkin jokaisen aloitetun projektin kohdalla tulee sen lähestyessä loppuaan ehkä jonkinlainen valmistumisen pelko. Mitäs jos siitä tuleekin ruma kun se on valmis? Mitäs jos se ei nyt olekaan hyvä? Ehkä tästä syystä, ehkä jostain toisesta syystä, jäävät monet projektit vaiheeseen, eivätkä koskaan näe loppua. Sitten niitä on laatikon pohjalla yksi jos toinenkin. Minulla on oikein oma laatikko tällaisillekin projekteille. En enää edes monen kohdalla muista, mitä niistä on pitänyt tulla.

Yksi ikuisuusprojekti, josta en edes muista missä se sijaitsee
Minulla inspiraatio käsitöiden tekemiseen tulee kausittain. Joskus olen oikein innokkaana tekemässä käsitöitä ja niitä valmistuu melkein liukuhihnalta. Joskus olen taas niin väsynyt ja kiinnostumaton koko käsitöiden tekemisestä että moneen kuukauteen ei synny oikein yhtään mitään. Kai se on se taiteilijan ominaisuus; inspiraatiokatkos.

Yksi suuri ompeluprojekti, joka tuntui ikuisuudelta, mutta valmistui loppujen lopuksi ihan hetkessä
Välillä tulee tehtyä käsitöitä, välillä piirreltyä tai maalailtua, välillä tuunailtua/maalailtua huonekaluja, vähän mikä sattuu milloinkin kiinnostamaan. Tämäkin on kausittaista. Myös uusien projektien etsiminen kirppareilta on kausittaista. Välillä käyn viikoittain kirppareilla metsästämässä ideoita ja uusia projekteja, välillä en käy ollenkaan. Joskus on hurja inspiraatio sisustaa kotia, välillä ei ole inspiraatiota edes siivota. Välillä tulee sitten hurja inspiraatio siivoamiseen ja se tulee suorittaa saman tien silloin juuri kun inspiraatio iskee, muuten sitä ei tule tehtyä ollenkaan.

Neulotut sukat valmistuivat yllätyksellisesti ihan hetkessä
Käsityöt ovat kuitenkin sellainen asia, joka tulee säilymään elämässäni koko lopun ikää. Ei siitä pääse yli eikä ympäri, se on tullut jäädäkseen. Se on niin terapeuttista ja rauhoittavaa puuhaa. Saa nähdä oman käden jäljen ja olla tyytyväinen siihen, että tällainen taito on olemassa ja sitä voi kehittää loputtomiin. On se sitten sukan neulomista, isoäidinneliön virkkaamista, maton paukuttamista, verhojen ompelua, kankaanpainantaa, piirtämistä, maalaamista, ruuvausta, sahausta, hiomista… mitä vain!

Maton kutominen on yksi parhaista keinoista rentoutua ja heittää huolet nurkkaan
 Inspiroivaa talvea jokaiselle! ♥

2 kommenttia:

  1. Oih, onko tuo viimeisen kuvan matto sinun kutomasi? UPEA! Mistä materiaalista se on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On juu, ihan ite tehty <3 Ja toisen samanlaisen mutta leveämmän ja erivärisen kudoin myös vähän aika sitten :) Valkoinen on tavallista trikoomatonkudetta ja ruskea on juuttinarua :)

      Poista

♥ Jokaikinen kommentti on tervetullut! ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...