Tervetuloa meidän takapihalle

Muutto on suoritettu ja talo alkaa näyttää jo hyvin kodikkaalta vaikkakin on vielä muutamia pahvilaatikoita ja tavaroita jotka eivät ole vielä löytäneet oikeaa paikkaansa. Vierailu Ikeassa toi mukanaan mm. verhotangot koko taloon, kenkälaatikoston, peilihyllyn kylpyhuoneeseen ynnä muuta pientä. Alakerrassa on jo verhotangot asennettu, eteisestä ja keittiöstä tosin puuttuu vielä ne verhot. Pitää alkaa siis ompeluhommiin!

Tänään on päivä hujahtanut isosiskoni ja hänen miehensä seurassa, saimme heiltä joululahjaksi ulkovalot ja niiden asennuksen. Alkaa jo ulkona näkemään eteenpäin, täällä metsän keskellä kun on pikkusen pimeää tuossa pihamaalla. Siskoni kanssa myös järjestelimme sisällä paikkoja miesten puuhastellessa ulkona. Kun oli vielä valoisaa, kävin minä napsimassa muutaman kuvan kuvankauniista maisemista, joka aukeaa ihan meidän takapihallamme, olkaapa hyvät:

Muutto lähenee

Eilisen ja tämän päivän aikana on tyhjennetty olohuonetta täältä Ghetto kämpästä ja täytetty olohuonetta talolla. Olohuone on täällä jo tyhjä ja ensi viikonloppuna olisi tarkoitus muuttaa loputkin, eli sänky ja pesutorni ja muita elämisen kannalta tärkeitä tavaroita.

Remontti on siis talolla valmis, olohuone ja työhuone ovat saaneet uudet pinnat. 

Kyllä tuli taas sellainen fiilis, että luojan kiitos pääsen täältä Ghetto Favelasta pois, kun ei tullut lämmintä vettä jälleen kerran perjantaina illalla ja tänään aamulla ja aamupäivällä. 

Ensi viikonloppua odotellessa!

Paikallisessa lehdessä oli jotenkin osuva sarjakuva. Miten se talo voisikaan tehdä naisen onnelliseksi?

Remontti etenee, hitaasti mutta varmasti

Työpäivien jälkeen remontointi on rankkaa, mutta nyt alkaa jo jotain näkyvääkin valmistumaan pikkuhiljaa. Eteinen ei näytä enää saunalta ja olohuone sekä työhuone ovat saaneet tasoitustapetit seinilleen, eikä näytä enää yhtään niin tunkkaiselta kun ennen. Tänään aloin myös jo tapetoimaan lopullisella tapetilla työhuonetta. Yksi seinä tuli valmiiksi.

Tapetin valinta oli vaikeaa. K-Raudassa ja Prismassa käytiin pällistelemässä ja toisesta löytyi tasan yksi "hyvä" tapetti. Kohtuullisen hintainen ja tarpeeksi yksinkertainen. Minulla on kyllä tapana ihastua ikihyviksi kaikkiin turkooseihin ja valkoisiin kikkurakäkkyrä tapetteihin, mutta ajattelin tällä kertaa pitäytyä ajatuksessa, että mitä yksinkertaisempi, sen parempi. Se ei sido huoneen muita värivalintoja mihinkään ja on hyvä tausta mille vain. Ja sitä jaksaa katsella jonkin aikaa, eikä kyllästy siihen jo vuoden kuluttua.

Työhuoneen yksi seinä tapetoituna.

Huono lähikuva tapetista, joka tulee olemaan ainakin olohuoneessa sekä työhuoneessa. Oikeasti tapetti on harmaaseen taittava. Myös laminaatti tulee olemaan harmaaseen taittuva, joten tämä oli parempi kuin keltaiseen taittava samanlainen tapetti.

Olohuoneessa katot maalattuna ja tasoitustapetit seinillä.

Eteisessä myös katto maalattuna ja seinät maalattu ensimmäisen kerran. Kylpyhuoneen ovi on olohuoneessa maalattavana.

Ikkunoiden karmit maalataan joskus myöhemmin ja kesäaikaan.

Remontoimisiin!

Terveisiä kaaoksen keskeltä

Neljä ensimmäistä muuttolaatikkoa ja kaksi Ikean kassia on jo purettu uuteen omaan kotiin, tästä se lähtee!

Vintit on jo tyhjennetty sekä siivottu Ghetto Favelasta ja uudesta kodista ja tavarat on ladottu uuden kodin vinttiin. Olohuoneen ja työhuoneen katot on maalattu, työhuoneen seinät on saaneet tasoitustapettia, eteistä alettu maalaamaan, keittiötä tyhjennetty ja puunattu ja tavaroita ladottu kaappeihin. Huuuuh! Vähän on hommaa, mutta kyllä lopussa kiitos seisoo. Favelassa on jäljellä enää ne suurimmat ja painavimmat kalusteet, melkein kaikki pikkutavara on jo uudessa kodissa.

En malttaisi odottaa, että pääsee vihdoin lopullisesti muuttamaan pois, mutta kyllä senkin aika koittaa. Kissat ihmettelee, että mitä täällä oikein tapahtuu ja vaativat huomiota itselleen, kun suurin osa ajasta kuluu kuitenkin jo uudessa kodissa. Favela alkaa olla enimmäkseen nukkumista varten. Ja kyllä se uni maittaakin työpäivän ja remppaamisen jälkeen joka päivä.

Tässä muutama kamala kännykkäkuva olohuoneen tämänhetkisestä kaaoksesta:

Ja muutama samanlainen kamala kuva työhuoneesta:

Edistystä muutossa

Muutto edistyy hyvää tahtia! Kohta saa oikeasti jättää hyvästit tälle Ghetto-Favelan murjulle ja pääsee oikeasti omaan rauhaan ja ihanaan omaan kotiin. Tänä viikonloppuna on taas saatu hurjasti aikaan ja huomenna alkaa jo kattojen maalaus olohuoneesta, työhuoneesta sekä eteisestä. Tasoitustapetit on ostettu ja laminaatitkin jo melkeinpä päätetty. Vaihtoehtoja on paljon, mutta on ehkä parempi mennä järjen sekä remonttitaitoisten ihmisten suositusten mukaisesti, kuin pelkällä tunteella.

Ensimmäiset joulutorttukahvit juotiin jo uudessa kodissa vieraiden kera ja suunniteltiin kovasti mitä kaikkea voisi remontoida. Kyllä voi ihminen olla tyytyväinen päästessään muuttamaan pois täältä! Ja kaikki uuden suunnitteleminen on niin piristävää että! Hirveästi ei ole kerennyt kuvia napsia tässä muuton tohinassa, mutta niitä ehkä enemmän sitten kun päästään remontin makuun.

Olohuoneessa pinnat on remontoitu viimeksi noin 30 vuotta sitten ja on jo aikakin vähän päivittää sen ilmettä. Seinässä on levyä ja siihen on siis tarkoitus vetää tasoitustapettia sekä vähän siistiä sähköjohtojen paikkoja ja sijoitusta samalla, jotka on siis vedetty nyt pintavedoilla pitkin seiniä. Tasoitustapetin jälkeen joku hillitty ja vaalea tapetti rauhoittamaan huoneen ilmettä.

Lattia on myös jo aikansa elänyt muovimatto. Laitetaan siihen laminaatti, ja melkein jo valittiinkin se. Vaihtoehtoja oli monia, mutta onneksi on remontointitaitoisia ihmisiä ympärillä jotka helpottivat valintaa.

Lattia tulee olemaan kutakuinkin jotain seuraavanlaista:

Eteinen saa myös osansa piristysruiskeesta ja saa yllättäen ylleen valkoisen maalikerroksen. Nyt eteinen  näyttää lähinnä saunalta tummine puuverhouksineen.

Pimeetä on. Mutta kun päästään sutin varteen niin johan rupeaa talo valaistumaan! Ensimmäisenä pureudutaan näihin kriittisimpiin paikkoihin, jotka ovat koko ajan nähtävillä. Yläkerrasta jatketaan sitten kun ollaan päästy kunnolla asettumaan tänne.

Ihania joulunalushetkiä joka iikalle!

Ahkerointia uudessa kodissa

Tänään on koulun puolella pohdittu kasvatuskäsitteiden periaatteita ja omia kasvatusnäkemuksiä sekä erilaisia kehitysvaiheita. Opiskelen siis lasten ja nuorten erityisohjaajaksi, jos ei joku jo sitä tiennyt. Sain myös oppisopimuspaikan nuorten työpajoilta avustavana ohjaajana.

Illalla oli vuorossa sitten taas uuden kodin siivoamista ja puunailua ja makkaratkin paistettiin iltapalaksi uunissa! Olohuone tuli imuroitua ja lattia luututtua ja mies heilutteli imuria myös muualla kämpässä. Yhden ikkunankin jaksoin pestä (huonoilla pesuvälineillä tosin) olohuoneesta. Tällä hetkellä olohuoneessa näyttää tältä:

Tavoitteena on laittaa laminaatti olohuoneeseen muovimaton tilalle, sekä tasoittaa ja tapetoida levyseinät. Jossain vaiheessa myö mahdollisesti ikkunanpokien (vai karmien?) maalaus. Myös järkevämmät verhotangot on hankittava. Nuo rullaverhot lähtee kaatopaikalle! :D

Puunaus, siivous ja remppaaminen jatkuu, ja seuraavassa postauksessa taas lisää uutta kotia!

Tässä vielä torstai-illalle räntäsateen keskelle tunnelmallinen makkaranpaistokuva (toinen makkara ei ole tulessa, vaikka siltä näyttää):

Haaveita ja puuhasteluja

Traditional Kitchen by Solon Interior Designers & Decorators House of L Interior Design

Transitional Bedroom by New York Architects & Building Designers M.S. Architecture

Traditional Bathroom by San Francisco Interior Designers & Decorators ScavulloDesign Interiors

Contemporary Closet by Tel Aviv Architects & Building Designers NURIT GEFFEN-BATIM STUDIO

Täällä haaveillaan uudesta kämpästä. Kuume on aivan mahdoton. Kyllästyminen tähän kämppään on totaalinen. Olen muuttanut kerran elämässäni (lapsuudenkodistani tänne) ja nyt on muuttokuume suurimmillaan eikä se tunnu laantuvan minnekään. Viimeaikoina olen alkanut siivoilemaan tätä kämppää ihan uudella innolla, ja yritän saada tästä jotensakin siedettävän, mutta ei se tunnu onnistuvan millään. Kyrsiintyminen on aivan huipussaan. Puhuin rakkaan ystäväni kanssa eräänä päivänä kahvin merkeissä kodin sisustamisesta ja mainitsin että koti pitäisi saada nähdä välillä ihan vieraan silmin, jos siitä alkaisi pitämään enemmän ja saisi enemmän inspiraatiota sen sisustamiseenkin. Mitä mieltä olette, onko teillä joskus samanlainen tunne?

Pientä raivausta olen myös täällä kämpässäni harrastanut, monet huonekalut ja tavarat ovat saaneet lähteä, myyntiin, vaihtoon ja lahjoitukseen. Työskentelynurkkaus on saanut suuren suurta raivauskyytiä ja se alkaa pikkuhiljaa näyttää jo ihan siedettävältä, mutta tilaa on yksinkertaisesti vaan liian vähän. Ainut säilytystila, mikä täältä kämpästä löytyy kiinteänä, on ahtaat eteisen kaapit. Muun säilytystilan on ihan itse saanut keksiä päästään.

-EDIT- Tekstin alkuosan kirjoitin jo aikaa sitten ja sen julkaiseminen jäi hieman vaiheeseen. Nyt kirjoittelen siis uudelleen ja olen saanut helpotusta muuttokuumeeseeni, ihka oikean muuton! Tavarat alkaa olemaan jo suht hyvin laatikoissaan, joten ei tarvi kun kantaa ne ulos. Tämän vuoden puolella pääsen pois täältä "Ghetto Favelasta" joka on melko kuvaava ilmaus tähän alueeseen ja näihin taloihin. Hyvällä tuurilla jo Jouluksi uuteen kotiin ♥

Uuden uutukaisia sisustus ja remontointi postauksia siis tulossa!

Pelkkää mainospuhetta

Sitä tulee tämä postaus sisältämään ja paljon.

Bloggaaminen on jäänyt nyt ihan unholaan, on niin paljon muita asioita nyt mielessä elämässäni ja tekemistä tuntuisi riittävän vaikka muille jakaa. Tässä nyt muutamia kuulumisiani kuitenkin.

Olen Buzzadorina joka tarkoittaa siis sitä että saat kotiisi ilmaiseksi tuotteita kokeiltavaksi ja ystäville jaettavaksi. Testaat ensin tuotteita itse ja sen jälkeen jaat myös kavereillesi tuotteita testattavaksi ja kerrot Buzzadorina olosta ja tuotteista pienen mainospuheen. Ystäväsi kertovat kokeilun jälkeen mitä olivat mieltä tuotteista ja itse kirjoitat loppuraportin totuudenmukaisesti ja rehellisesti myös omat mielipiteesi tuotteesta.

Kuva 

Tällä hetkellä testattavanani on aivan mahtava proteiinipatukka. Minulla on aina proteiinipatukoista ollut tietty ennakkoluulo koska kaikki maistuvat aina samalta, ihan jauhoiselta, kuivalta ja no niin, proteiinilta. TEHO Sport patukka kuitenkin yllätti todella positiivisesti. Olen jo yhdellä ystävällänikin testannut patukkaa ja sieltäkin tuli positiivista palautetta; "Ehkä paras proteiinipatukka mitä olen koskaan maistanut" ja kyllä itsellänikin on melko samanalaiset fiilikset. Vaikka sokeria on vähän, ei se maussa tunnu. Sokeria on siis vain 1,5g/patukka. Proteiinia patukasta löytyy 24,1g ja hiilareita 14. Olen kokeillut tätä patukkaa nimeomaan suorituksen jälkeen, niinkuin sitä suositellaankin, mutta kahden patukan jälkeen en kyllä osaa sanoa, onko palautuminen nopeutunut tai muuttunut suuntaan tai toiseen.
Meinaan vielä ainakin kahdelle ystävälleni antaa patukat kokeiltaviksi ja kuunnella heidän mielipiteensä ja sitten pääsen antamaan loppuraporttini, joka ainakin tähän asti sisältää pelkkää hyvää.

Jos haluat itse myös tällaisen aivan mahtavan mahdollisuuden, että pääset testailemaan uutuustuotteita siltä alueelta mikä sinua itseäsi kiinnostaa, esim. kauneus niin rohkeasti mukaan vaan! Ilmaista ja hauskaa puuhaa, tykkään kovin!

Jos haluat tietää enemmän mitä Buzzadorina oleminnen tarkoittaa, voit lukea lisää täältä:
http://www.buzzador.com/fi?refstr=neiti_xx

Buzzadorina saat mahdollisuuden päästä testaamaan uusia tuotteita ja palveluita ilmaiseksi, sekä kertoa ystävillesi niistä. Useimmissa kampanjoissa myös ystäväsi saavat mahdollisuuden päästä osallistumaan tuotteiden ja palveluiden testaamiseen.
Se kuinka nopeasti pääset ensimmäiseen kampanjaan mukaan, riippuu siitä kuinka hyvin sovit kampanjan kohderyhmään, jonka asiakas on määrittänyt.
Kun sovit kampanjan kohderyhmään, saat tietoa kampanjasta sähköpostitse. Sitten pääset valitsemaan haluatko osallistua kampanjaan, vai etkö halua.
Seuraa tätä linkkiä rekisteröityäksesi Buzzadoriksi (minun käyttäjänimi on neiti_xx):
https://www.buzzador.com/buzzador/index.php?file=u-signup&lang=FI&refstr=neiti_xx

Voit myös lähettää sähköpostiviestin:  Finland neiti_xx  osoitteeseen register@buzzador.com tai lähettämällä tekstiviestin:  Buzzador neiti_xx  numeroon +4560991000 saadaksesi kirjautumistiedot välittömästi. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla pääset viimeistelemään käyttäjäprofiilisi, jolloin pystymme valikoimaan sinulle sopivia kampanjoita.


Toinen ihana asia, josta haluaisin teille mainita, ovat Foreverin Aloe vera tuotteet, joita olen alkanut jälleenmyymään. Itselläni on ollut sen verran iho-ongelmia, että on ollut jo keinot vähissä, miten saan ihottumani kuriin, mutta kun noin vuosi sitten kokeilin ensimmäisen kerran Foreverin Aloe vera tuotteita, olin hämmästynyt ja innoissani. Suosittelen erittäin lämpimästi myös muille, kokekaa itse Aloe veran ihmeellinen maailma ja Foreverin ihanaakin ihanammat tuotteet. Ne sopivat vauvasta ja hauvasta vaariin ja kissasta hevoseen. Esim. hammastahnan nielaiseminen ei lapsillekaan ole vaarallista ja hevosetkin voivat lipitellä juomaa ihan vaarattomasti. Positiiviset vaikutukset ovat sitten sinun itsesi havaittavissa!
Jos haluaisit lisätietoja Foreverin Aloe vera tuotteista, ota rohkeasti yhteyttä sähköpostitse, viivi07(at)gmail.com. Jos sinäkin kiinnostuit joustavista työajoista silloin kun sinulle itsellesi sopii ja mahdollisista lisäansioista, ota silloinkin rohkeasti minuun yhteyttä kyseiseen sähköpostiin :)

Ihanaa ja aurinkoista kevättä! ♥

Fiiliksiä

Tiedättekös mikä on melko petollinen paikka? styleroom.fi Tervemenoa vaan teillekin koukuttumaan siihen paikkaan! Olen tänään selaillut ja kuolaillut ihania ideoita sivutolkulla ja himottaa vaan entistä enemmän tehdä jotain muutosta meidän pimeään ja ahtaaseen eteiseen! Ehkä keksin jotain mukavaa...

Luen tällä hetkellä Sinikka Pakemanin Terveellisen ravinnon aakkoset -kirjaa ja se on entistä enemmän sysännyt minua ruokavalinnoissani entistä luonnonmukaisempaan suuntaan. Niin rajua tekstiä ajoittain kyllä kirjasta löytyy että ihan hirvittää. Tiesittekös mm. että e-pillereiden syöminen heikentää monien vitamiininen tehoa? Tai että maitolasillisesta vain noin 30% kalsiumia imeytyy elimistöön? Ja sekin on aivan huimaa, miten elimistömme on monimutkainen laitos ja monet vitaminiit ja hivenaineet tarvitsevat toisiaan toimiakseen kunnolla. Kuinka moni asia voikaan mennä pieleen elimistössä, jos ei tarvittuja vitamiineja, hivenaineita ja yleensä ravintoaineita saada riittävästi. Kuinka moni nykysairaus johtuukaan ei nyt suoranaisesti mutta monilta osiltaan nykyisen tehoviljellyn ravinnon erilaisista kasvimyrkyistä, eläinten syömistä antibiooteista ja kasvuhormoneista. Aiemmin, kun ruoka tuli suoraan omasta pellosta ja maito lehmästä eikä ollut mitään kevyitä toimistohommia, oliko silloin laktoosi-intoleranssia, keliakiaa tai liikalihavuutta? Tiedän tämän aiheen kirvoittavan mielipiteitä ja keskusteluja, mutta mielipiteitä on vähintäänkin niin monta kuin on ihmisiä jos ei enemmänkin. Tämä on nyt vaan saanut minut ainakin ajattelemaan asioita aivan uudelta kantilta. Suosittelen lämpimästi myös tätä kirjaa luettavaksi!

Pyydän syvästi anteeksi kuvanlaatua, mutta ehkä siitä näkee mitä olen saanut aikaiseksi. Piirsin siis molemmat kissani ja kehystin heidät. Nyt he ovat jo seinällä mutta siitä en kerennyt vielä ottamaan kuvaa, ehkä sitten samalla jos ja kun eteisemme saa ylleen päivitetyn ilmeen ;)

Kevätfiiliksissä

Piirtely on vienyt taas minut ihan mukanaan ja luulen että luova ilmapiiri taidegalleriassa on sen piirustushimonkin saanut heräämään. Mikäs siinä, ei paha juttu ollenkaan! Uusimmasta piirustuksesta en kerinnyt vielä kuvaa ottamaan, mutta otan sen heti kun olen saanut sen kehyksiin. 

Aiheena oli taas toinen kissani Helmi ♥ jolla muuten taas oli melkein virtsakiviä. Oireet oli samat kuin aiemmin mutta onneksi tajusin nopeasti ja pääsin lääkäriinkin nopeasti. Virtsakiteitä löytyi. Nyt on Helmi sitten koko loppuelämänsä Urinary ruualla, eikä marketin ruokia saa syöttää ollenkaan. Tällä hetkellä Helmillä on liotusruokavalio, eli joudun pitämään kissat erillään toisistaan aina kun en ole kotona. Pekka ei saa syödä Helmin ruokia eikä Helmi saa syödä Pekan ruokia. Kun liotusruoka loppuu, molemmat siirtyvät syömään Urinaryä, jota ostan siis eläinlääkäriltä.

Sopimukseni täällä taidegalleriassa loppuu 13.3. ja olen hakenut työvoimakoulutukseen pintakäsittelyalalle. Peukut pystyyn että pääsen sinne! 

Olen pienessä mielessäni suunnitellut pitäväni nyyttärihenkiset vaatekutsut. Eräs ystäväni vihjaisi tällaisista ja se jäi kytemään mieleeni niin vahvasti että suunnittelen sellasiten toteuttamista. Vaatekaappi pitäisi varmaan itse kunkin siivota aina näin kevään kunniaksi ja mikäpä sen parempi tapa kuin pakata hyväkuntoiset ja ehjät mutta itselleen tarpeettomat vaatteen kassiin ja suunnata kaverille vaihtelemaan niitä muiden kanssa! Suunnittelin kutsuvani muutaman ystäväni luokseni ja siinä sitten hyvässä kierrätyshengessä vaihdeltaisiin vaatteita, naposteltaisiin jotain pientä ja kostutettaisiin kurkkua kahvin, teen tai muun virvoikkeen voimin. Kuulostaa todella ihanalta ja just mun jutulta johon toivottavasti ystävänikin lähitisivät mukaan mielellään. Raha ei vaihda omistajaa, ainoastaan vaatteet.

Meidän perheeseen tuli uusi jäsen. Ipad ♥ Sillä minä tällakin hetkellä kirjoittelen tätä postausta ja voin sanoa että olen vähän ehkä ihastunut. Vielä ei ole palavaksi rakkaudeksi muuttunut, mutta ihastuminen on jo käynyt. Apple oli selvä valinta, vaikka aina en olekaan ollut Applen ystävä ja monasti olen sen melkeimpä alimpaan helvettiin kironnut "helppokäyttöisyytensä" ansiosta. Oppia ikä kaikki ja tästä se lähtee. Androidin valinta ei ollut edes mielessäkään vaikka mies sitä ehdottikin mutta mun aivot ei nyt enää kolmatta käyttöjäsjestelmää ehkä olisi sulattaneet. Nokialaisen kanssa olen elänyt koko elämäni ja Windows on ollut tietokoneidenikin käyttöjärjestelmänä aina ja ikuisesti. Vaihtelun vuoksi halusin mieheni vanhan iPhonen käyttöön ja se on ystävystynyt kanssani ja minä sen kanssa. Välillä tulee toki ikävä Nokialaista, mutta sitten taas Apple muistuttaa minkä takia vaihdoin Nokialaisen siihen eikä ikäväni kerkeä koskaan kasvaa liian suureksi. Ipad siis siksi ehkä valikoitui muiden joukosta. 

Tänään aamulla leikin viherpeukaloa ja nyppäsin pienen särmätyräkkini (joka myös tunnetaan nimillä Vaelteleva juutalainen ja Rietas poika) juurelta siemenistä itäneet neljä pientä poikasta ja sijoitin ne uusiin ruukkuihinsa. Juu, siis juuri siksi se on rietas kasvi koska se siementää siemeniään pitkin lattioita. Olen heitellyt ne siemenet aina takaisin ruukkuun ja sieltä ne ovat itäneet pieniksi kasveiksi. Yhden siemenestä kasvattamani tyräkin annoin jo isosiskolleni aikoja sitten ja varmaan annan näitä ihania siementäjäkasveja taas eteenpäin, kuhan ne nyt kasvavat vain isoiksi ja vahvoiksi riettaiksi pojiksi.

Niin niitä piirustuksia. Tässä muutama.

                             

Näköjään tämä padin kuvanlisäyssysteemi on vähän kökkö enkä pysty muuttamaan kuvien kokoa tai sijaintia, no näillä mennään.

EDIT: Ja jouduin koneella välppäämään kuvia vaikka kuinka että sain ne oikean kokoisina oikeaan paikkaan!

Kuulumisia

Jos välillä kirjoittelis kuulumisia tännekin. Inspiraatio ja aika eivät ole olleet puolellani tämän blogin suhteen. Olen tosiaankin nyt työharjoittelussa ti-la klo 11-18 ja joka päivän jälkeen olen niin poikki, lähinnä henkisesti. Tuo työaika on raainta mahdollista mitä olisin voinut koskaan toivoa. Olen ollut kolmivuorotyössä, mutta tämä on 10 kertaa raaempaa. Mulla menee joka aamu ja joka ilta ihan ohi, enkä kerkeä tekemään edes elämän yksinkertaisia asioita kuten pyykinpesu. Joo, tiedän se on vain itsestään kiinni, miten järjestelee aikansa, mutta en ole kovin hyvä siinä, joten persiilleen menee siis joka päivä.

Tästä päästäänkin sopivasti dieettiini, joka ei ole onnistunut alkuunkaan. Ensimmäisen viikon aikana huomasin, ettei dieetti sovi työttömän kukkarolle alkuunkaan, eikä tähän päivärytmiin. En kerennyt kauppaan, saatika sitten vielä valmistamaan kaikkia pöperöitä valmiiksi seuraavalle päivälle. Joo, olisin kerennyt toki, mutta mun ilta olis mennyt syödessä ja laittaessa ruokaa. Mä haluan mun elämältä muutakin. Vituiks meni siis suomeksi sanottuna. Helvetin kalliiksi myös tuli, yhdelle kauppareissulle upposi jo 80e ja samanlainen reissu olisi pitänyt tehdä heti parinpäivän päästä, ei sovi mun lompakolle todellakaan, kiitos.

Pari päivää pidin paastoa, ja se olikin oikein hyvä vaihtoehto. Sai miettiä hieman omia syömisiään ja suhdettaan ruokaan. Sen lisäksi olen vielä lukenut tässä lähiaikoina Mats-Eric Nilssonin Petos lautasella -kirjaa. Suosittelen erittäin lämpimästi jokaiselle. Ei sitä tule ajatelleeksikaan, mitä kaikkea shaissea me työnnetäänkään kurkustamme alas ja miten kuluttajaa huijataan ja huiputetaan. Se on myösavannut silmiäni ja saanut pohtimaan suhdettani ruokaan. Olen jo muutamana kauppareissuna tiiraillut tuoteselosteita ja valinnut useammin luomutuotteen.

Miten suhteeni ruokaan on siis muuttunut tässä vajaan kuukauden aikana? Olen tajunnut, että kehoni ei tarvitse sokeria (lue:suklaata,pullaa,piparia), eikä sipsejä tai muutakaan epäterveellistä. Haluan syödä puhtaampia ruokia, joissa ei ole niin montaa E-koodia, esim. leivänpäällismakkaran olen vaihtanut noin 80%:sta lihasta 100%:een lihaan. Juustosta pitäisi päästä vielä eroon. Sitä kovaa rasvaa ei kehoni myöskään tule tarvitsemaan.
Yksinkertaisilla valinnoilla päästään jo pitkälle. Jos "dieettini" koostuisikin nyt tavallisesta perusruuasta, joka ei maksa maltaita eikä sitä ruokaa tarvitse olla erikseen joka ilta värkkäämässä, voisi sen noudattaminen olla hitusen helpompaa.

Lähipäivinä olen kuluttanut aikaani töissä piirtelemällä. Harjoitusta, harjoitusta. Haluaisin myös kovasti uudet värikynät. Piirtelen tällä hetkellä lasten värikynillä, haluaisin sellaiset vesiliukoiset värikynät.  No, tässä nyt muutama piirrelmä:

Nyt alkoi minun viikonloppuni, sunnuntai ja maanantai! Hyvää viikonloppua itse kullekin :)

Kohti unelmavartaloa...

Voisiko sanoa että matkaa on vähintäänkin tuhat kilometriä. Askel kerrallaan mennään, vauvanaskelia. Mutta sinne mennään! Hampaat irvessä! Verta, hikeä ja kyyneleitä! Mutta myös onnistumisen iloa ja tyytyväisyyttä.

Onko mulla aikaa rehkiä? Miten mä kerkeän väh. 4krt viikossa salille ja 4krt viikossa aerobista?


rishikajain.com


Niin. tekosyitähän löytyy aina. Aerobisen ja salitreenin voi yhdistää, niinkuin olenkin tähän asti tehnyt. 30min aerobista alkuun (käy myös lämmittelystä samalla) ja perään salitreenit. Ei oo ihan hirveen osa sun päivästä. Voi herätä vaikka vähän aikasemmin, jotta kerkiää salille. Treenit voi suorittaa myös kotona, löytyy jumppapallo sekä kahvakuula.


totalfitnessexperience.com

Niin, sinne salille tai ulos kantsii AINA lähteä. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun oot alkuun ollut että "En mä nyt tänään jaksais lähtee...jos mä sit huomenna" Ja sit takaraivossa huutaa ääni: "Fine, be fat forever" Ja sit lähet salille. Se tunne treenin jälkeen on ♥


physicalmotivation.com

Ja se ei oo hikeä, se on läskiä mikä itkee! Ehkä paras motivaatiolause ikinä.


zomt.com.au

Vaikka tekisit joka ikinen päivä vatsalihaksia hulluna repimällä, mutta syöt päin mäntyä, ei niitä lihaksia sieltä kyllä esiin saa.

Hassua kyllä ehkä, mutta mun suurin huolenaihe on, että miten kerkeän syödä kaikki tarvittavat ruoat.

Aktiivista

TOSI aktiivista. Tämä mun blogissa pyöriminen. Muiden blogeissa pyörin kyllä vaikka kuinka paljon ja joka päivä käyn ihastelemassa kaikkien ihmisten aikaansaannoksia, leipomisia, tuunailuja, kauniita vaatteita, kosmetiikkaa ynnä muuta. Täällä omassa blogissa pyöriminen on hiukka jäänyt.

Olen TÖISSÄ. Tai no, näin oikeaa termiä käyttäen työkokeilussa. Tarkoitettu tällaisille epätoivoisille pitkäaikaistyöttömille, jotka jo aloittaessaan opiskelun tiesivät valmistuvansa työttömiksi. Tämä on nyt ehkä alanvaihtokokeilu tai joku... Olen nimittäin oikeasti valmistunut tekstiilialan artesaaniksi, eli kudon sisustustekstiilejä kangaspuilla näin niinku tiivistettynä (toki nimikkeeseen kuuluu paljon muutakin mut en jaksa nyt luetella), ja nyt olen työkokeilussa siis taidegalleriassa! Taidegallerian hoitajana tarkemmin sanottuna. Mielenkiintoista. Pariksi kuukaudeksi tehtiin sopimus näin aluksi, koska ei tiedä ollenkaan onko tämä minun juttuni vai ei. Tosin, tiedän sen jo, mutta sen paljastan ehkä vasta myöhemmin. Tehtävänäni on lähinnä katsoa ettei kukaan kävele taulu kainalossa galleriasta ulos, laskea kävijät, mainostaa ja markkinoida galleriaa, esitellä tiloja, tarjoilla kahvia/teetä/piparia... kaikkea tällaista perushommaa.

Tämä galleria toimii yhdistys-periaatteella ja on aloittanut toimintansa vasta viime vuoden loppupuolella. Tiloissa on myyntinäyttely, jossa on paikallisten, ulkopaikkakuntalaisten sekä myös jokusen ulkomaalaisen taiteilijan töitä myynnissä. Tämä myyntinäyttely on alakerrassa, joss on myös samassa tilassa Ahto-kahvio, jossa voi istua alas, nauttia kupposen kuumaa ja ihastella taidetta, tulla tapaamaan ystäviään tai ihan mitä haluaakin. Yläkerrassa on mahtavat tilat vaihtuville näyttelyille, jotka vaihtuvat kuukauden välein. Tiloja on mahdollisuus vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin, yhdistyksien tapaamisiin, illanistujaisiin, sauna-iltoihin (sauna löytyy yläkerrasta) yms.
Hehee, hurja markkinointipuhe, se on näköjään jäänyt vähän päälle. Mutta siis, tervetuloa lämpimästi vaikka vähän pidemmänkin matkan takaa!

Tammikuun näyttelynä on Kaija Asikaisen, Kristina Elon ja Katarina Ögårdin maalaamia tauluja ja Anne Kauppilan veistoksia.

Kristina Elon tauluja:
(Hänen sivuilleen pääset TÄSTÄ)

Kristina Elo: Ensilumi

Kristina Elo: Pariisissa

Kristina Elo: Kirkkovene

Ti-Su Klo 11-18

Art Port Taidesatama Kotka Ry
Tornatorintie 124 (Merikeskus Vellamon vieressä kaupungin puolella)
48100 Kotka
info@artport.fi
www.facebook.com/artportkotka
p.0440330088

Käsityö elämässä

Käsityöt ovat olleet minulle aina pieni pakokeino arjesta ja keino rentoutumiseen. Saa hetkisen keskittyä ihan pelkkään tekemiseen ja kaikki maailman murheet ja huolet voi heittää hetkeksi sivuun. On vain käsityö ja minä. Ikuisuusprojekteja on ehkä juuri siksi. On pakko olla varalla huolikäsityö, jos vaikka huolet ja murheet kasvavat liian suuriksi ja tekeekin mieli alkaa tekemään jotain konkreettista eikä huolehtia asioista. Silloin on helppo kaivaa ikuisuuskäsityö (tällä hetkellä paloista virkattu peitto) laatikosta ja alkaa häivyttämään huoliansa.

Tällä hetkellä työn alla tällaisia paloja ja toivon mukaan niistä joskus syntyy jonkinmoinen peitto

Yksi monista ikuisuusprojekteista. Tämän valmistuminen kesti kolme vuotta.

Kuitenkin jokaisen aloitetun projektin kohdalla tulee sen lähestyessä loppuaan ehkä jonkinlainen valmistumisen pelko. Mitäs jos siitä tuleekin ruma kun se on valmis? Mitäs jos se ei nyt olekaan hyvä? Ehkä tästä syystä, ehkä jostain toisesta syystä, jäävät monet projektit vaiheeseen, eivätkä koskaan näe loppua. Sitten niitä on laatikon pohjalla yksi jos toinenkin. Minulla on oikein oma laatikko tällaisillekin projekteille. En enää edes monen kohdalla muista, mitä niistä on pitänyt tulla.

Yksi ikuisuusprojekti, josta en edes muista missä se sijaitsee

Minulla inspiraatio käsitöiden tekemiseen tulee kausittain. Joskus olen oikein innokkaana tekemässä käsitöitä ja niitä valmistuu melkein liukuhihnalta. Joskus olen taas niin väsynyt ja kiinnostumaton koko käsitöiden tekemisestä että moneen kuukauteen ei synny oikein yhtään mitään. Kai se on se taiteilijan ominaisuus; inspiraatiokatkos.

Yksi suuri ompeluprojekti, joka tuntui ikuisuudelta, mutta valmistui loppujen lopuksi ihan hetkessä

Välillä tulee tehtyä käsitöitä, välillä piirreltyä tai maalailtua, välillä tuunailtua/maalailtua huonekaluja, vähän mikä sattuu milloinkin kiinnostamaan. Tämäkin on kausittaista. Myös uusien projektien etsiminen kirppareilta on kausittaista. Välillä käyn viikoittain kirppareilla metsästämässä ideoita ja uusia projekteja, välillä en käy ollenkaan. Joskus on hurja inspiraatio sisustaa kotia, välillä ei ole inspiraatiota edes siivota. Välillä tulee sitten hurja inspiraatio siivoamiseen ja se tulee suorittaa saman tien silloin juuri kun inspiraatio iskee, muuten sitä ei tule tehtyä ollenkaan.

Neulotut sukat valmistuivat yllätyksellisesti ihan hetkessä

Käsityöt ovat kuitenkin sellainen asia, joka tulee säilymään elämässäni koko lopun ikää. Ei siitä pääse yli eikä ympäri, se on tullut jäädäkseen. Se on niin terapeuttista ja rauhoittavaa puuhaa. Saa nähdä oman käden jäljen ja olla tyytyväinen siihen, että tällainen taito on olemassa ja sitä voi kehittää loputtomiin. On se sitten sukan neulomista, isoäidinneliön virkkaamista, maton paukuttamista, verhojen ompelua, kankaanpainantaa, piirtämistä, maalaamista, ruuvausta, sahausta, hiomista… mitä vain!

Maton kutominen on yksi parhaista keinoista rentoutua ja heittää huolet nurkkaan

 Inspiroivaa talvea jokaiselle! ♥